ETUSIVU LAJIHAKEMISTO  
SUURPERHOSET - PIKKUPERHOSET

Perhoskokoelma

Taustatietoja

Kiitokset - Lähteet - Linkit - Kamerat

Varoitus! - Palaute


Kiitokset

Ilman asiantuntijoiden tunnistusapua suuri osa perhosista olisi sivulla Mikä laji? tai virheellisesti määritettynä kokoelmassa. Ahkerimmat avustajat lueteltu alla.

Kiitokset myös muille lajimäärityksiä ja korjauksia tehneille. Lajisivulla kuvan alapuolella mainittu määrittäjän nimi jos yksilö on tunnistettu asiantuntijan toimesta.

Erityskiitokset Juha Vanhatalolle joka antoi ensimmäiset neuvot perhosista ja Tuula Tanskalle  jonka tiedot auttoivat  kokoelman alkutaipaleella.

Sivun alkuun

Lähteet

Jokaisen ryhmäsivun lopussa on ryhmäkohtaiset lähteet (linkit ja kirjallisuus). Alla luettelo perhosia käsittelevistä yleisteoksista joita ei yleensä ole ryhmäsivuilla erikseen mainittu.

  • Aarnio H, Ojalainen P. 1993. Perhosia harrastamaan. Kirjayhtymä Oy. Helsinki. ISBN 951-26-3825-8
  • Hofmann H, Marktanner T. Suomentanut Jalava J. 1996. Perhoset. Tammi. ISBN 951-31-0480-X
  • Mikkola K, Murtosaari J, Nissinen K. 2005. Perhosten lumo. Suomalainen perhostieto. Käsikirja. Tammi. Helsinki. ISBN 951-31-3317-6
  • Parkkinen S, Jalava J, Kaaro J, Varis V. 1996. Suomen luonto, Perhoset. Weilin & Göös. Espoo. ISBN 951-35-6354-7
  • Saarinen K, Jantunen J. 2003. Perhoset 2: Päivällä lentävät yön perhoset. WSOY. Helsinki. ISBN 951-0-27774-6
  • Still J, Suomentanut Jalava J. 1997. Perhoset, Luonto tutuksi! WSOY. ISBN 951-0-21657-7

Sivun alkuun

Linkit

Perhoset

Esko Viitasen sivulta löytyy kattava ja ajantasainen linkkilista perhosaiheisille sivuille. Siksi tätä listaa ei tarvitse jatkaa tämän pidemmälle.

Lajiin liittyvät linkit löydät lajisivulta kohdasta Lisätietoja. Heimoon liittyvät linkit heimosivulta kohdasta Lähteet.

Työkaluja kokoelman tekoon

  • XnView. Kuvien katselu ja peruskäsittely. Tulossa MP-versio (Multi Platform) joka toimii Windows, MacOSX ja Linux ympäristöissä.
  • Markku Immosen HTML-opas zipattuna pakettina (html) ja PDF-muodossa. Tallenna kopio levyllesi ja tutustu!
  • Näiden lisäksi tarvitset vain tekstieditorin ja kokoelman teko voi alkaa!

Muuta mielenkiintoista

Sivun alkuun

Kamerat

Tässä vähän tietoa tekniikasta kiinnostuneille.

Sony MVC FD73

Ensimmäinen kamera, jolla kokoelman kuvat otin oli Sony MVC FD73. Kuvien maksimi tarkkuus tällä kameralla on 640x480 pistettä. Zoomi on 10X (4.2-42mm). Etsin nimenomaan kameraa jolla oli hyvä suurennos, jotta perhosista tulisi riittävän suuria tunnistamista varten.

Kamera tallentaa kuvat suoraan levykkeelle jpg-kuvina. Yhdelle levykkeelle mahtuu noin 15 kuvaa parhaalla tarkkuudella. Levyketallennuksen etuna on se, että tallennusmuisti ei lopu kesken - jos jaksaa kantaa levykkeitä mukana. Huono puoli on tallennuksen hitaus. Joskus kun saa hyvän perhosen tähtäimeen, on tuskastuttavaa odottaa että edellinen kuva on tallentunut, kun jo pitäisi saada uusi.

Kamera on täysin automaattinen. Tässäkin on omat haittansa. Erityisen ärsyttävää on, kun kamera haluaa välttämättä tarkentaa kauemmaksi mitä kuvattava kohde on. Tätä tapahtuu erityisesti silloin kun perhonen on jossain ohuella lehdellä ja tausta on valoisa. Opin kiertämään tätä ongelmaa siten, että suuntasin kameran ensin maahan. Kun kamera oli tarkentanut itsensä lähelle, se yleensä suostui myös pitämään tarkennuksen lähellä.

Olympus C2100UZ

Viikon verran vajaan vuoden päästä olikin saatava jo parempi kamera. Tällä kertaa valitsin 2.1 miljoonan pikselin Olympus C2100UZ:n. Eli 21.6.2001 jälkeen kuvatut kuvat on otettu tällä kameralla Kuvien maksimi tarkkuus on 1600x1200 pistettä. Zoomi on edelleenkin 10X mutta 35mm:n vastaavus on nyt 38-380mm.

Tässä kamerassa on jo monipuoliset manuaalisäädöt, vaikka tavallisesti käytänkin aina automatiikkaa. Tarkennuksessa on mahdollista valita SPOT-toiminto, jolla kamera tarkentaa nimenomaan etsimen keskellä olevaan kohteeseen. Sekään ei aina auta, joskus on käytettävä käsitarkennusta. Tätä tapahtuu samoin kuin Sonylla erityisesti silloin kun perhonen on jossain ohuella lehdellä ja tausta on valoisa.

Hyvänä lisänä tällä kameralla on perhosten yökuvaus. Sen mahdollistaa tarkennuksen apuvalo, joka valaisee kohteen punaisella valolla ja tarkentaa kameran sen perusteella.

Huonona puolena mainittakoon kameran makro- eli lähikuvaus. Kameralla ei pääse kymmentä senttiä lähemmäksi kohdetta joten kohde jää suhteellisen pieneksi. Tosin hieman asiaa auttaa se että zoomi voi olla n. puolessavälissä ennnen kuin kameraa on siirrettävä kauemmaksi kohteesta.

Toinen huono puoli koskee henkilöitä joiden taidot riittäisivät kameran omatoimiseen korjaamiseen. Olympuksen maahantuoja ei myy varaosia yksityisille.

Konica Minolta Dimage A200

Pikkuperhosten kuvaaminen ja "Uzin" kova kulutus aiheuttavat tarpeen vaihtaa seuraavaan kameraan. Juuri ennen juhannusta 2005 sain kameran käyttööni. Kuvat 23.6.2005 jälkeen on siis kuvattu tällä kameralla. A200:n 8 miljoonan pikselin kennolla jää kuviin reilusti rajattavaa. Zoomi on nyt pienempi 7X ja 35mm:n vastaavuus 28-200mm.

Kameran hyvinä puolina on nimenomaan perhoskuvauksessa tarvittava makrokuvaus. Kuvatessa maksimizoomiilla minimietäisyydeltä (25cm kennosta, 13cm linssistä) saa kuvan tarkkuudeksi 60px/mm. Kääntyvä LCD-näyttö on myös hyödyllinen ominaisuus. Joskus kohteet ovat sellaisessa paikassa että LCD:n käyttö etsimenä on parempi tai ainut vaihto. Tämä taas aiheuttaa tarpeen hyvälle kuvanvakaajalle joka kamerasta löytyy. Tässä on myös syy siihen että en hankkinut järjestelmäkameraa. Järkkäreissähän LCD-näyttöä ei voi käyttää etsimenä.

Heikkouksiakin on. Kamerasta puuttuu AF-apuvalo. Tämän olen korvannut taskulampulla (LED-valaisimet antavat hyvän valon kuvausta ajatellen) Toinen mitä pidän henkilökohtaisesti heikkoutena on valmistajakohtainen litium-akku. Standardi AA-akku/paristo olisi pitemmän päälle parempi vaihtoehto. Tosin tässä tapauksessa asiaa hieman helpottaa se että sama akku löytyy useasta Nikonista joten sen saatavuus ei esim. 10v päästä liene ongelma?!

Sivun alkuun